lauantai 30. kesäkuuta 2012

Kuivurikokeiluja, osa 1


Eilisessä postauksessa kerroin vuokranneeni Orakas -kuivurin yhdeksi viikonlopuksi. Nyt hiukan kuvia kokeiluista, tässä ensimmäiseksi kuivattuja hedelmiä. :)

Varsinkin omenoista tuli todella makoisia! Ainoa vaan, että tuli syötyä ne melkeinpä sitä mukaa kun tuli valmiiksi. :D Varmaan syksyllä voisi vuokrata kuivurin uudelleen ja kuivatella isompia määriä kotimaisia omenoita. :)








Kokeiluun meni myös mandariini. :)










Ja viimeisenä ei-niin-onnistuneet persikan viipaleet.. :D

Kuivuri lainassa


Juttu jatkuu taas ruokapainotteisella linjalla, mutta ei hätää tulossa on kyllä muutakin!

Innostuin sitten oikein kunnolla kuivureista kuivuripostauksen jälkeen. :) Sain paikallisilta Martoilta vuokrattua Orakas -kuivurin viikonlopuksi. Vuokraus tälle isolle kuivurille oli 5€/vrk, pienempi Evermate olisi kustantanut 3€/vrk. Aikeenani oli kuitenkin kuivatella isoja määriä, joten päädyin tähän - ja lisäksi muutenkin tämän Orakkaan hankkimista harkitsin.

Hain kuivurin perjantaina iltapäivällä ja palautin sen samoihin aikoihin maanantaina. Laitoin perjantai-illalla yöksi likoamaan siemeniä ja pähkinöitä tarkoituksena kuivatella niitä heti aamulla. Lisäksi valikoin etukäteen netistä kivoilta vaikuttavia raakaruokaohjeita (erityisesti niitä herkkuja) ja kirjoittelin reseptejä ylös, sekä kävin ostoksilla. Tarvikkeiden oston jälkeen aloinkin heti hommiin. Keittiön pöydälle kasaantuikin aika läjä kaikenlaista (ks kuvat). :) Uusiksi suosikeiksi nousi kuivatut aprikoosit&viikunat! Namia ihan sellaisenaan välipalana tai muuten vaan herkkuna.




Mm. pähkinöitä likoamassa.

Kuivurista vielä sananen.. Käytin sitä ihan kotona sisätiloissa kun en uskaltanut lainakuivuria uloskaan jättää, eikä ohjeiden mukaan sitä saisikaan ulkona käyttää. Laite itsessään oli aika kookas, kuten etukäteen epäilinkin. Lisäksi se olikin yllättävän äänekäs, otin jopa ihan yöksi pois kun tosiaan sisätiloissa hurisi. Tässä ei muuten ollut virtakytkintä, mutta käsittääkseni uudemmissa laitteissa on? Enkä muuten suosittele kuivattelua sisätiloissa kesällä. :D Lämmin ilma tuli kuivurin päältä suoraan huoneilmaan, ja oli kyllä lämmin!



Lattialla olevat muruset ovat seesaminsiemeniä, hiukan huolimattomasti otin ritilän pois ja siemeniä tippuili ympäriinsä. Hups.

Kuvassa keittiönpöytä "kokkailujen" jälkeen.. köh. Tässä näkyy myös tuo punainen monitoimilaitteeni Moulinex. Siihen on tuo yleissekoituskippo (kiinni laitteessa), kahvipavunmurskain (valkoinen metallisella yläosalla: mainio pähkinöiden jauhamisessa!) sekä kannu smoothieden blendausta varten. On ollut kyllä ihan toimiva vehje omassa käytössäni. :)


Lopuksi vielä hiukan vihjettä mitä sitten tulikaan tehtyä.. ;) Siitä lisää kuvin seuraavissa postauksissa!

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Paleo Pizza


Heippa!

Viime viikon viimeinen päivä olikin pizzasunnuntai. ;) Perheemme keskuudessa alusta asti itse tehty pizza on jo kauan ollut suurta herkkua, viikonloppuruokaa. Teemme siis pohjatkin itse. Mutta nyt ruokarajoitusteni myötä pizzan teko on jäänyt vähiin ymmärrettävästä syystä. Kerran taisin tehdä oman pohjani gluteenittomista jauhoista, mutta kun ruokavalio vaihtui kokonaan viljattomalle, ei näidenkään jauhojen käyttö enää käynyt. Joskus taisin myös kokeilla myös Kotipizzan gluteenitonta pizzaa, joka oli jokseenkin sitkeää..
Mutta nyt juhannukseksi veli haikaili, että tehtäisiin pizzaa. Aloin pohtia, miksei sitä voisi tehdä täysin viljattomanakin - joku on ihan varmasti keksinyt saman ennen minua! Etsiskelin ohjeita ympäri nettiä ja törmäsin karppausfoorumille, josta löytyi hyvältä vaikuttava siemenleivän ohje pizzapohjaksi. Muokkauksella sain ohjeesta itselleni sopivan ja hyvän paleosti - ja vieläpä ilman kananmunaa. :)



Paleo pizzapohja
(viljaton(=gluteeniton), maidoton, kananmunaton, soijaton) (alkup. ohje by tsili)
Huom! määrät ovat arvioita, en tarkemmin mittaillut niitä tekemisen aikana

0,5 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl seesaminsiemeniä
0,5 dl manteleita

1 dl vettä
2 rkl kookosjauhoa
2 rkl perunajauhoa
1 tl psylliumia
1 tl leivinjauhetta

Siemenet ja pähkinät hurautetaan tehosekoittimessa jauhoksi; leivinjauhe, perunajauho sekä kookosjauho sekoitetaan mukaan. Sekoitetaan veteen psyllium, annetaan turvota hetki.

Jauhot lisätään vesiseokseen, tuloksena on suht tiivis taikina josta on helppo muotoilla pellille rieskan tapaisia joko lusikalla tai kostutetuilla sormilla. Paistetaan paksuudesta riippuen 15-20 min 225°C uunissa. Oma kokemus: tällä määrällä tuli 1 pizzapohja, joka olisi omasta mielestäni saanut olla isompikin - mutta toisaalta ohuempi.. eli määriä voisi hivenen lisätä?


Pizza ennen uuniin menoa. :)


Pinnalle
tomaattikastiketta/pyrettä tuubista
siivutettua kinkkua (lihatiskiltä)
 pekonia
(tuore)ananasta paloina
paprikaa
1 iso valkosipulin kynsi siivutettuna
paistettua sipulia
muutama aurinkokuivattu tomaatti siivuina
oreganoa
oliiviöljyä (lopuksi)

Esipaistoin pohjalättyä n. 10 minuuttia. Sen jälkeen voitelin pinnan tomaattikastikkeella ja ripottelin päälle ainekset ja sitten koko höskä takaisin uuniin. En katsonut kelloa, mutta ehkä joku vartin verran annoin paistua, kunnes leipäosa alkoi muuttua ruskeaksi. Silti huomasin syödessä, että pohja olisi kannattanut paistaa ensin kypsäksi asti, ja sitten vasta laittaa täytteeet. Nyt pohja jäi nimittäin erityisesti keskeltä turhan kosteaksi. Lisäksi se oli makuuni tosiaan liian paksu.



Pikkuvioista huolimatta tuli aivan mielettömän hyvää! Kuin oikeaa pizzaa, ahh nam! Olihan tässä tekemisessä oma vaivansa, mutta kyllä mielestäni kannatti. :) Lisäksi seuraavalla kerralla (juu, tämä todellakin menee uusintaan!) voisi vielä tehdä cashew- tai makadamianjuustoa päälle..

Oma ongelmansa tekemisessä oli silti muu perhe, jotka tekivät pohjansa normi vehnäjauhoilla. Ja sitä jauhoa olikin sitten joka paikassa, kun muut eivät olleet kovinkaan tarkkoja. Löysin sitä mm. pilkottujen paprikoiden ja sipulin päältä, sekä jopa aterinlaatikosta(!). En tietenkään käyttänyt niitä paprikoita&sipuleita, vaan pilkoin uudestaan itselle omat. Kyllä taas huomasi, että muiden tekemisiä saa erityisesti tarkkailla.. Ties montako kertaa olen altistusta saanut kun en ole tiennyt! Eniten silti ärsyttää, että muut eivät voi itse pitää huolta - ihan kuin haluaisivat minun voivan huonosti (vaikka tiedän toki ettei asia niin ole). Yritin kaikkeni, etten olisi saanut omaan pizzaani vehnää, mutta vaikea sitä on estää kun valkea jauho pölyääkin niin herkästi. Siispä en ihmettelisi jos olisin saanut altistusta ja oireita on tulossa. Ikiomaa kämppää&keittiötä odotellessa... Tai sitten ensi kerralla muut saavat tyytyä valmispohjiin. ;)



Anteeksi negatiivinen loppuosa, piti vähän avautua aiheesta. :D Mutta tosiaan, suosittelen kokeilemaan tätä herkkua jos pizzasta yhtään tykkää! :)

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Kuivurivertailua

Eilen kirjoittelin hiukan nykyisestä ruokavaliostani, tai oikeastaan kuinka siihen päädyin. Mahan oireiden selvittelyjen myötä olen ollut yhä entistä kiinnostuneempi (luonnollisesta) ravitsemuksesta. Näin paleolla ollessani (joka näillä näkymin ei tule ihan heti loppumaan), olen myös kokoajan etsinyt uusia ruokia, joita voisin syödä. Kuitenkin viljoista ja maidoista luopuminen toi aika muutoksen, kun enää ei voi syödä esimerkiksi leipää, pastaa, pullaa tai keksejä - mutta erityisesti kaipaan makeita herkkuja! Tai en niinkään kaipaa kun vaan mietin sitä oloa niiden syömisen jälkeen.. Mutta siis jotain makeaa naposteltavaa olisi kiva olla. :) Peruskarkeistakaan en enää välitä, niistä saa vain huonon olon.

Siispä eriyisesti paleoon sopivat terveelliset herkut on olleet kokoajan etsinnän alla. Paleosti ei esimerkiksi paljoa leivota, kun kananmunakin aiheuttaa allekirjoittaneelle huonon olo. Mutta yhden uuden tuttavuuden olen löytänyt "ongelmaani": raakaruoan. Siihen olen törmännyt ja tutustunut muutamien blogien kautta netissä. Sittemmin raakasuklaa, -jäätelö ja -kakut onkin tulleet jo tutuksi. :) Onpa tullut myös  Tampereelta ekokauppa Runsaudensarvesta ostettua kuivattuja hedelmiä makeisiksi. Kuitenkin olen myös haaveillut mm. itse kuivatuista hedelmistä ja itse tehdyistä kräkkereistä, sekä muista herkuista, joihin tarvitsee kuivuria. Sitäpaitsi niiden tekeminen itse olisi varmasti paitsi edullisempaa, myös hauskempaa.

Ja erityisen sekavan selityksen jälkeen pähkinänkuoressa: tarvitsen (hyötykasvi)kuivurin.

Siispä aloin googletella Suomen kuivuritarjontaa, eikä se valitettavasti osoittautunut mitenkään huikaisevan laajaksi.. Ensimmäiseksi tuli vastaan muutamien kymppien hintaiset kasvikuivurit. Nekin varmaan ihan ajavat asiansa, mutta kriteereinä kuivurille minulla on 1) lämpötilan säätö (minimi +40°C) sekä 2) laatu (=pitkä käyttöikä). Nuo halpiskuivurit eivät tunnu täyttävän näitä kriteerejä, valitettavasti.


Päädyinkin etsiskelemään hiukan hintavempia kuivureita ja tässä muutama poiminta:

Kuva: Scandinavian Outdoor Store

Ensimmäisenä Sopu -kuivuri. Erityisesti kokoontaittuva rakenne houkuttaisi, se olisi helppo säilöä pieneen tilaan (tulevaan opiskelijakämppään) - toisaalta en oikein tiedä kestävyydestä. Kuivuri on taas kokonaan muovia (polypropeenia), mistä en ehkä ihan hirveästi innostu. Takuuta on 3 vuotta. Kuivuri+puhallin kustantavat 145€ Soputuote Ky:n sivuilla. Tosin nyt tätä kirjoittaessa saisi näköjään hieman edullisemmin valmistusvirheellisiä, mutta muuten normaalisti toimivia kuivureita.

Kuva: Veikon Kone

Evermat -merkkinen laite vaikutti ihan hyvältä. Tästä löytyy 4 kuivaustasoa, lämpötilaa saa säädettyä 0-60°C. Säädettävä aika vaikuttaa erityisen näppärältä. Hintaa Veikon Koneessa oli 279 euroa.
Kuva: Kotipehtoori

Marlemin valmistama Orakas -merkkinen kuivuri kiinnostaa myös, se on vieläpä Suomessa valmistettu! Hintaa löytyy noin 400 euroa. Laite vaan vaikuttaa jokseenkin kookkaalta tarpeisiini, mutta toisaalta hyvinkin kestävältä.


Kuva: Ekosego

Raakaruokailijoiden suosima Excalibur -kuivuri olisi sen sijaan aika bueno. Sopivan kokoinen, laatikkomainen malli (kätevä vaikka kräkkerilevyjä kuivatellessa) ja laadukkaan oloinen. Ehkäpä 5-tasoinen olisi paras omiin tarpeisiini..? Kuvassa siis 9-tasoinen kuivuri. Takuuta löytyy 24kk ja hinta Raakapuodissa on 289€. //muoks 11.5.2013 Excalibureja saa Suomesta myös mm. SSJ-shopista.



En tosin päässyt oikein puusta pitkään, sillä en oikein tiedä, mitä tehdä.. En ehkä ekalta istumalta haluaisi sijoittaa montaa satasta kuivuriin, kun en tiedä innostunko asiasta niin paljoa että sille löytyisi käyttöä hintansa edestä.. Toisaalta laadukas kuivuri kestäisi vuosia ja menisi varmaan hyvin kaupaksi käytettynäkin. Eli se olisi vähän kuin sijoitus. Hmm.

Lueskelin myös useita vertailuja ja foorumiketjuja asiasta. Esimerkiksi Kuningaskuluttajan testissä kolmesta kuivurista Orakas pärjäsi parhaiten, Sopu pääsi kolmannelle sijalle. Mutta täytyy vielä etsiskellä lisätietoa ja punnita asiaa. Varmasti enemmänkin kuivureita on olemassa, tähän poimin nyt vaan muutamia. :)


Nyt joku varmasti miettii, että eikö kuivurin voisi tehdä itsekin autonpuhaltimesta tai käyttää tavallista uunia luukku raollaan. Tottakai, mutta minua nyt ei vaan houkuta omat viritykset. Kaikenlaisia viritelmiä on tullut eri asiosita tehtyä ja no, en nyt vaan jaksa alkaa väkertämään sellaista. Uunin käyttö taas tuntuu jotenkin ympäristörikokselta, vaikkei sellainen nyt varmaan olisikaan. :)

Summa summarum; jään pohtimaan asiaa. Kuitenkin ennen syksyä olisi kuivuri tarkoitus hankkia, jotta saa satoa talveksi talteen. Hiukan suunnittelin, että vuokraan Martoilta kuivurin ja kokeilen sitä. Mietitään jatkoa sen jälkeen. :)


//muoks. Postauksen jälkeen vuokrasin Martoilta Orakas -kuivurin pariksi päiväksi. Heinäkuun lopulla hankin lopulta Excaliburin ja olen ollut tyytyväinen.

Miten päädyin nykyiseen ruokavaliooni?

Nyt vähän juttua siitä, kuinka tämänhetkinen ruokavalioni (viljaton&maidoton) on muodostunut. :) Postaus on pitkä, voin varoittaa jo etukäteen. :D

"Matkani" kohti parempaa tietämystä ravinnosta alkoi viime vuonna. Olin jo kiinnostunut superfoodeista ja oikeasti terveellisestä elämästä, mutten erityisesti ollut muuttanut ruokailutottumuksiani, paitsi vihersmoothiet otin mukaan joka aamulle. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin saada oireita eri ruuista, ja lisäksi painoni ei tahtonut millään nousta (vaikka oudolta kuulostaakin - mutta siis olen luonnostaan hoikka). Esimerkiksi aamulla kaurapuuron tai ruisleivän syömisen jälkeen mahani meni ihan sekaisin. Pidin myös normaalina, että vatsa on joka ikisenä päivänä turvonnut kuin ilmapallo ja toiminta epäsäännöllistä. Joka viikko oli lisäksi epämääräisiä pahan olon ja heikotuksen kohtauksia. Kävin koulun terkkarilla ja sain lähetteen verikokeisiin. Monenlaista testattiin, mutta mitään ei löytynyt - keliakiakin näytti negatiivista. Yritin etsiä netistä syyllistä oireille, ja törmäsinkin kirjaan nimeltä Vaaralliset Viljat. Sen luettuani päätin kokeilla gluteenitonta ruokavaliota pari viikkoa ja pohdin, olisiko minulla gluteeniyliherkkyys. Oloni hiukan parani tuona kokeilun aikana, mutta oli hankala keksiä korviketta mm. jokapäiväiselle leivälle, jota välipalaksi oli helppo syödä ja oli sitäpaitsi hyvää. Asun isäni kanssa kahdestaan, eikä hän ollut kovin innoissaan tästä kokeilustani - terkkarille en edes viitsinyt kertoa.

En kuitenkaan pystynyt pitämään ruokavaliotani täysin gluteenittomana koulun ruokailujen ja osaksi isän vuoksi, eli sain altistusta gluteenista. En sitäpaitsi ollut tässä kovin tarkka, vaan saatoin syödä pieniä määriä gluteenia sisältävää ruokaa, sillä ajattelin ettei se mitään pahaa tee. Joulun alla olin kavereideni kanssa viettämässä pikkujoulua ja tarjoiluun kuului niitä perinteisiä; pizzaa, sipsejä, karkkia, kakkua jne. Seuraavana päivänä oloni oli aivan kammottava, enkä nyt puhu krapulasta, sillä en käytä lainkaan alkoholia. Oloni oli todella, todella heikko ja väsynyt, lisäksi voin pahoin. Siitä seuraavana päivänä olo entisestään paheni, ja olin pois koulusta, sillä jaksoin juuri ja juuri olla vain pari minuuttia kerrallaan jalkeilla. Itkeskelin koko ajan, koska olo oli niin pelottava ja huono. Luulin olon johtuvan syömättömyydestä, mutta syötyäni palan pikkujouluista ylijäänyttä kakkua oikein tunsin voimattomuuden aallon vyöryvän kehoni läpi. Mieleni oli muutenkin täynnä äärimmäisen negatiivisia ja tummia ajatuksia. Se oli aivan kamalaa, en enää koskaan haluaisi kokea sitä. Onneksi pikkuhiljaa toivuin, ja jouluun mennessä olo oli suht normaali.

Vuoden vaihduttua oireilu jatkui. Välillä tuli päiviä, jolloin oli vain käsittämättömän heikko olo ilman näkyvää syytä. Välillä oli myös paha olo ja vatsa turpoili. Mieleni oli aivan musta, muistan kerran jopa ajatelleeni että nyt kohta kuolen. Jossain vaiheessa jätin ihan kaiken gluteenin pois, ja olo parani hieman. Aina, kun varsinkin gluteenille tapahtui vahingossa altistus, huomasin sen seuraavana päivänä heikosta olosta. Muutakin oireilua kuitenkin oli, joten kokeilin olla ilman maitotuotteitakin; niistä kun eritoten turpoaminen tuntui johtuvan. Kananmunan käyttöäkin vähensin.

Näillä eväillä kevät eteni, kävin ylioppilaskirjoituksissa ja pohdin jatkuvasti oireiden syytä. Verikokeissa kortsioli näytti olevan "hieman koholla" (viitearvon yläraja n. 500, minulla yli 600), mutta se laitettiin kirjoitusten tuoman stressin piikkiin. Etsin netistä edelleen tietoa kunnes törmäsin Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti -kirjaan. Luin sen (ei, en todellakaan laihduttaakseni) ja tajusin, etten ole mahani epämääräisten oireiden kanssayksin. Kaisalla itselläänkin oli ollut kehonsa kanssa ongelmia. Hän oli lopulta käynyt oireiden jäätyä ilman selitystä funktionaalisella lääkärillä ja ongelmavyyhti oli alkanut aueta. Päätin, että minäkin menen sellaiselle. Sain suosituksen eräälle Mehiläisessä toimivalle lääkärille, kun varsinaisille funktionaalisille lääkäreille oli todella pitkät jonot.

Kaisan kirjaa lukiessani aloin samalla entistä enemmän pohtia yliherkkyyksien/allergioiden mahdollisuutta. Luin MDD:n laajasta ruuansulatusanalyysistä, josta selviää mm. ruoansulatusentsyymien määrä, mahdolliset parasiitit, bakteeritasapaino jne. Se tuntui fiksulta teettää, ties vaikka mahassani itsessään olisi jotain "vikaa". Varasin lopulta ajan suositellulle lääkärille, matkustin Helsinkiin ja kerroin tarinani. Sain aluksi hiukan toruja oma-aloitteisesta ruoka-aineiden poisjätöstä, ruokavaliota kun ei saisi liiaksi supistaa, ettei energian ja ravinteiden saanti jää liian pieneksi. Ilokseni sain lähetteen toivomaani analyysiin, sekä lisäksi uudenlaisen, nykyisen ruokavalion: ihan kaikki maito- ja viljatuotteet pois. Ei siis edes gluteenittomia viljoja. Aluksi olin suoraan sanottuna järkyttynyt, juuri kun olin löytänyt hirssin ja quinoan, jotka maistuivat aivan ihanilta! Tein kuitenkin työtä käskettyä ja sillä tiellä ollaan edelleen. Lisäksi tilasin iHerbistä probiootteja ohjeen mukaan.

Vointini on nykyään varsin mainio, mutta yhä välillä tulee pahan olon kohtauksia. Muutosta on myös tapahtunut kasvojeni ihossa, joka parani uuden ruokavalion jälkeen. Tosin nyt iho tuntuu taas oireilevan.. Ja minulla on siis erityisesti vasemmassa poskessa rykäelmä finnejä, isoja&kipeitä ihonalaisia, sekä mustapäitä. Ehkä syynä on maissi, jota epähuomiossa olen syönyt, vaikka sekin luetaan viljoihin. Nyt olen jättänyt senkin pois, saa nähdä tuleeko eroa.

Ihan näillä näppäimillä tuon ruuansulatusanalyysin tulosten pitäisi saapua, niissä kun menee nelisen viikkoa. Odotan suurella mielenkiinnolla mitä sieltä tulee. :) Lääkäri soittaa minulle tuloksista ja keskustelemme myös jatkosta, jos gluteenittomia viljoja tai maitoa voisi kokeilla. Mutta toivon todella, että analyysistä selviäisi jotain, mikä selittäisi tuntemukseni!


Onnittelut jos joku jaksoi lukea näinkin pitkälle. :D Mutta tässä oli tosiaan hiukan omaa tarinaani ja taustoja tälle ruokavaliolle. Varmaan lisääkin juttua kirjoittelen jos/kun tilanne kehittyy johonkin suuntaan, mikään kun ei vieläkään ole selvää

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Vinkki: Helsinki Paleo - Podcast

Kuva: Helsinki Paleo


Nyt tulee taas pientä vinkkiä! :)

Olen kesätöissä luomutilalla (mielestäni tosi mahtia!) ja työpäivät ovat klo 8-15. Työnkuvaan kuuluu rikkaruohojen kitkemistä ja taimien istuttamista, eli aika hiljaista hommaa. :) On toki mukava kuunnella ympäristön ääniä, linnunlaulua ja tuulen huminaa.. Silti välillä kun tunnit tuntuvat vain matelevan, turvaudun musiikin kuunteluun. Aloin kuitenkin pohtia, että sen linnunlaulun ja musiikin kuuntelun sijaan voisin jopa kehittää itseäni kuuntelemalla juttua minua kiinnostavista aiheista, kuten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Oikeastaan vinkin yleisesti luentojen kuuntelemiseen sain alunperin Jaakko Halmetojalta, kiitokset hänelle. :)


En vain oikein tiennyt mistä audioita/luentoja voisi latailla, enkä osannut googlellakaan etsiä oikeilla hakusanoilla. Sitten sain vinkin Helsinki Paleon Podcasteihin. Näissä podcasteissa siis Helsinki Paleon Jaakko Savolahti ja lääkäri Olli Sovijärvi keskustelevat ja vastaavat lukijoiden esittämiin kysymyksiin liittyen juurikin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Latailin samantein kaikki tähän mennessä 7 ilmestynyttä ohjelmaa mp3 -soittimeeni. Säästelin podcasteja seuraavaan työpäivään, jolloin kuuntelin ensimmäisen jakson - ja tykästyin heti!


Poscastit kestävät noin tunnin per jakso. Alussa on yleistä puhetta kuulumisista, mutta suurin osa ajasta käsitellään lukijoiden kysymyksiä. Niihin vastataan hyvinkin perusteellisesti ja selkeästi, sekä väliin tulee hyväntuulista läppää ettei homma mene liian totiseksi. Lisäksi joka podcastin lopusta löytyy lähteet ja viitteet eri tutkimuksiin, jos niistä kiinnostaa lukea enemmänkin. Kysymykset ja vastaukset ovat ainakin omasta mielestäni olleet todella mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä! Olen oppinut paljon kaikenlaista ja varmaan palailen jaksoihin uudelleenkin. :)


Eli suosittelen lämpimästi! Näitähän voi kuunnella esimerkiksi bussi- tai junamatkalla, tai vaikka (kesä)töissä.

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Kure Bazaar - Rose Milk


Heippa!

Ajattelin kirjoitella hiukan enemmänkin tästä ylppäreihini hankkimastani kynsilakasta. :)

Ensin hieman kynsilakan taustaa:
Kure -sarjan on perustanut ranskalainen malli, Kartika Luyet. Kun hänen lapsensa laittoi naisen lakatut sormet suuhun, alkoi Kartika miettiä lakan kemikaaleja. Kynsilakoissahan ei ole mitään kovin terveellistä, kuten varmaan jokainen tietää.. Niinpä hän alkoi miettiä luonnollisempaa kynsilakkaa, mutta sellaisia ei valmistettu. Suuren lakkafirman kanssa tehdyn kahden vuoden tutkimisen ja kehittelyn jälkeen julkaistiin uusi lakkasarja, Kure Bazaar. Sarja koostuu monista herkullisista sävyistä, ja kolmesta kausiväristä. Värejä on tulossa lisääkin!

Lakkojen ainesosista 85% on peräisin luonnosta - synteettistä ovat mm. lakkojen väriaineet. Mutta esimerkiksi lakoissa käytetty liuotin on eristetty rypäleen siemenistä, mikä on aika huisia mielestäni! :)



Satuin juuri julkistamispäivänä 24. päivä pääsykokeen jälkeen Nudgeen, kun kaniita lasisia lakkapulloja oltiin laittamassa esille myyntiin. Muistin heti Kemikaalicocktailista lukemani postauksen ja katselin lakkoja mielenkiinnolla. Kokeilin yhdelle kynnelle sävyä Cappuccino, joka oli nätti nude sävy. Tykästyin kovasti ja sain vahvan tahtoo -fiiliksen. Jätin asian kuitenkin hautumaan, sillä hintaa löytyi noin 18 euroa, mikä ei ole ihan opiskelijan lompakolle.

Asia jäi toden teolla vaivaamaan. Lopulta passitin veljeni hakemaan lakan minulle ennen tuloaan yo-juhliin ja kiva kyllä hän jopa suostui! :D Netin kuvavertailujen ja ankaran pohdinnan jälkeen valitsin sävyn Rose Milk minulle käytännöllisimmäksi sävyksi. Se on mukavan neutraali - juuri täydellinen nude, hento maitomainen ruusu. Valinta osui nappiin ja olen tyytyväisenä käyttänyt lakkaa jo toistamiseenkin viikon sisällä. Ja olen varma että käyttöä tulee vielä paljon lisää!


Itseasiassa luovuin ihan hiljattain kaikista vanhoista normaalilakoistani - osan otti kaverini, osan vein kirppiksille ja loput ihan pois. Ensinnäkään en ole kovin usein niitä käyttänyt, ja toiseksi en enää haluaisikaan niiden sisältämän kemikaalicocktailin takia. Tiesittekö muuten, että vanhat kynsilakat hävitetään ongelmajätteenä? Ja sellaista tököttiä sitten laitetaan kynsiin. Ei kiitos sanon minä, mutta jokainen toki tavallaan. :) Onneksi on Kuren kaltainen parempi vaihtoehto!



Jo yksi kerros lakkaa antaa hyvän värin, mutta kahdella kerroksella saa peittävämmän. Ja lakka levittyy ainakin omille kynsilleni todella hyvin! Sivelyn jälkeen se vielä jotenkin tasoittuu ja levittyy sileäksi. Lisäksi lakka ei haise lainkaan niin paljoa kuin normilakat. Levittäessä tuntee pienen häivähdyksen, mutta se häivää varsin pian. Tykkään! Saa nähdä, koska toinenkin sävy eksyy tämän kaveriksi.. ;)

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Yo 2012



Heips!

Tässä kirjoittelee tuore viikon vanha ylioppinut. :) Eli suomeksi: lakkiaiset oli noin viikko sitten ja mukavaa oli sateesta huolimatta. Nyt ajattelin kirjoitella hiukan juhlista sekä yo-asustani, tai oikeastaan sen osista. Pyrin nimittäin pitämään asun arvoilleni sopivana, eli ottamaan huomioon ekologisuuden mahdollisimman monessa kohtaa. Oli kuitenkin pari asiaa, joista joustin: mekko, hiusten laitto ja meikki.

Mekon hankin uutena eBaysta. Olin aikeissa ostaa sen käytettynä, mutta haluamaani mallia ei juurikaan löytynyt "second handina", eikä ainakaan oikeaa kokoa. Tässä vaatteessa oli kuitenkin ulkonäöllisesti ihan kaikki mitä yo-mekoltani toivoin, joten laitoin tilauksen menemään. Merkiltään se on Monsoon, ja malliltaan Monaco. Materiaali on silkkiä ja tämä kaipaa kemiallista pesua, mikä onkin huono puoli. Kemiallisessa pesussa kun käytetään perkloorietyleeniä, joka toki on hellävaraisempi kankaalle, mutta ympäristölle se on haitallinen. En kuitenkaan ole pesemässä mekkoa vain yhden käytön jälkeen, enkä aio käyttää sitä joka päivä, joten tuo pesu on mielestäni ok harvemmin käytettynä. :)

Monsoon Monaco -mekko
Ai niin, ja mekon lisäksi oli lämikkeenä valkoinen jakku/bleiseri, joka on peräisin Valtteri -kirppikseltä Helsingistä. Se on tosin H&M:n, mistä en niin pidä... Tarvitsin kuitenkin jonkun lämmikkeen sateiseen päivään, ja se oli sopivin mitä minulla oli, ja loppuviimeksi ihan mukiinmenevä.

Hiukset laitatin tavallisella kampaajalla, lähimailta kun ei löydy ekokampaajia. Muuten olisinkin sellaiselle mennyt! Kampaukseen olin kyllä muuten varsin tyytyväinen, halusin suurehkot ja löyhät korkkiruuvikiharat ja sellaiset sainkin. :)

Meikkiin käytin muutamaa ei-luonnonkosmetiikan tuotetta. Käytin kasvojen pohjustukseen primeria, joka tuntui hurjan silikoniselta sormiin. Mutta meikin oli kestettävä pitkään, joten koin sen käytön tarpeelliseksi, saanhan katsoa niitä päivän aikana itsestäni otettuja kuvia vielä pitkään. :D Kyseessä oli muuten BareMinerlas -meikkien mukana tullut pikkuinen testinäyte merkin omasta primerista. Samoin luomet pohjustin, sekä levitin normikosmetiikan luomiväriä&rajaukset.

Sitten asun muihin osiin, jotka oli enemmän arvojeni mukaiset. :) Kenkinä oli edellisvuoden lukion itsenäisyysjuhlaan (jossa pidin puheen) ostamani Terra Planan korkkarit mallia Juniper. Tai oikeastaan lukiolla todistuksen hakuun kengiksi laitoin vanhojen tanssien matalammat kengät, Terra Planan Etta -malliset. Vaihdoin kengät korkeampiin kun päästiin juhlapaikalle. Nämä molemmat on ns. ekokengät, esimerkiksi päällinen on tehty kierrätetyistä PET-muovipulloista. :) Ensin mainitut kengät olen ostanut Idun's Apple -verkkokaupasta ja toiset Monoshop -liikkeestä Raumalta.

Terra Plana Etta

Kynsistä taas löytyi ihka uuden ekokynsilakkasarjan Kure Bazaarin sävy Rose Milk. Aivan ihana sävy! Tästä kirjoittelen piakkoin lisää. :)

Kure Bazaar - Rose Milk

"Kauniit" epätasaiset kynteni lakattuna Kurella. Lakan sävy ei ole luonnossa aivan noin violettiin taittava.


Pitäisikö vielä sanoa sananen meikistä.. Pohjalle tosiaan laitoin primerin. Ihon epätasaisuuksia koitin tasoitella Lily Lolon peitetuotteella sävyssä Blush Away (vihertävä, taittaa punaisuutta pois), ja itse pohjan tein tutuilla BareMineralsin mineraaleilla. Posket punasin Lily Lolon mineraalipunalla sävyssä Ooh La La, jota Karkkipäivässä suositeltiin. Niin ja ripsissä uusi, ihana Colour Caramelin maskara, jonka ostin Nudgesta. Ihan loistava! (tästäkin ehkä jossain välissä tulossa lisää juttua)

Meikit ei olleet vedenpitäviä, mutta jotenkin onnistuin välttymään kyyneliltä, onneksi. :)

Edessä Couleur Caramelin tuuheuttava mascara, josta tuli heti uusi suosikki.

Itse juhlat pidettiin pitopaikassa. Alkujuomana oli shampanjaa ja koska en itsekään juo alkoholia, myös toinen, alkoholiton vaihtoehto. Aluksi piti olla perus Pommacia, mutta Woimatilasta löytyi Aven kuplivia juomia, jotka vaikuttivat huomattavasti paremmilta. Valitsin mauksi vadelma&boysenmarja, joka väriltäänkin muistutti shampanjaa. Oli todella hyvää! Lisäksi sain etukäteen tehdä pitopaikan menuuseen haluamiani muutoksia, jotta pystyin itsekin syömään edes jotain (ruokavalioni kun on maidoton&viljaton). Ehdotukset otettiin ihan hyvin vastaan ja sain hyvin syödäkseni. :) Tilasin vielä etukäteen Woimatilasta raakakakun, lähinnä itseäni varten, kermakakku kun jokatapauksessa oli tulossa pitopaikan puolesta. Valitsin täytteeksi appelsiinin ja suklaan, voi nam että oli makoisaa! Raakakkua ei kuitenkaan pysty kovin isoa palaa syömään, joten melko pienet palat saivat ihmettelyä osakseen. :D Kyllä joku muukin sitä onneksi maistoi, mutta loput otin kotiin herkuteltavaksi, nam nam. :)

Jaa niin, piti vielä sanoa, että tein Sokoksen lahjapalveluun listan toivomistani lahjoista. Aluksi se tuntui oudolta, mutta se oli melkeimpä ainoa keino saada tarvitsemiani (ja tiettyjä haluamiani) juttuja. Ja niitä tulikin! Kerään ihanaa Marimekon Räsymatto ja Siirtolapuutarha -sarjaa. Nyt onkin oikeastaan kaikki astiat kasassa. :D Lisäksi sain rahaa, laseja, kirjoja, maljakon, kattilan, veitsen.. Juuri oikeita. :) Ja muita mieleisiäni tarvikkeita tulevaan opiskelijakämppään voin ostaa saamillani rahoilla&lahjakorteilla.

Siinä "lyhykäisyydessään" juhlani, jotka onnistuivat mukavasti. :) Onnea vielä kaikille valmistuneille! :)

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Jaakko Halmetoja @ Woimatila 5.6.2012

Heippa!

Allekirjoittanut oli eilen Woimatilassa Jaakko Halmetojan luennolla, josta ehdin vinkatakin. :) Olen jo kauan halunnut käydä ko. gurua kuuntelemassa, joten en voinut jättää tilaisuutta väliin kun kerrankin luento sopi myös omaan aikatauluuni!

Luento oli siis Woimatilassa, kahvilassa, jonka idea lyhyesti sanottuna painottuu luomuruokaan. Reilu parissa tunnissa käsiteltiin laajasti aihetta Luonnonmukainen ravitsemus. Jonkin verran tuli jo tuttua asiaa, mutta myös suuri määrä ihan uutta ajateltavaa. Otin muistiinpanovälineet mukaan, siltä varalta että "voisi vähän kirjoittaa jotain ylös". Vielä mitä, tekstiä tulikin reilu 9 sivua! :D (vihko sellainen pikkuinen, pienempi kuin A6) Siis voin vaan ihmetellä mikä tietomäärä herralla onkaan! Olin ihan äimänä siitä tykityksestä mitä luennolla tuli, huh.. Oli pakko kirjoittaa asioita ylös, sillä tiedän ettei niitä enää jälkeenpäin oikein muista - ja sen totesinkin tänään. Muistiinpanot helpottavat huomattavasti asioiden mieleen palauttamista.



Luento kustansi 30 euroa, mutta oli todellakin joka euron ja sentin arvoinen. Tuli siis niin paljon uutta ettei tosikaan. Väliajalla sai myös teetä tai kahvia sekä raakasuklaata, nam. :) Lisäksi samaisella väliajalla sai käydä nykäisemässä Halmetojaa hihasta ja kysyä mitä mieleen tuli. Itsekin kävin, ja kyselin että miten näitä juttuja (kokonaisvaltainen hyvinvointi, tutkimukset ym) voisi opiskella lisää. Sain vastauksen, että yhtään oikeaa tietä ei ole, vaan kannattaa lukea kirjoja, artikkeleita, kuunnella luentoja jne. Jos asia kiinnostaa, niin silloinhan sitä opiskelee mielellään. Eikä kannata yrittää vaan sitä yhtä polkua pitkin päästä päämäärään, vaan miettiä myös muita reittejä. Lopuksi kysyin lupaa kuvata - ja sain luvan. :) Tässä postaksessa niistä pari. Kuvista vaan tuli vähän kökköjä ei-niin-hyvässä valaistuksessa, mutta kai niistä pienen käsittelyn jälkeen jotain selvää saa.


Illan jälkeen olikin sitten melkoinen tietoähky! Pyörittelin asioita mielessäni vielä pitkään ja ajattelin palata muistiinpanoihin myöhemmin asioiden hauduttua. "Jano" ei luennosta sammunut, vaan päinvastoin; tuli kauhea hinku lukea ja opiskella lisää! Mutta mitäkö nyt jäi käteen? Monta vinkkiä, jotka aion ottaa heti käyttööni. Esimerkiksi tänään aion taas pitkästä aikaa tehdä raakasuklaata ja pakuriteetä. Lisäksi suunniteltiin isän kanssa, että menemme viikonloppuna käymään lähiseudulla olevalla lähteellä hakemassa lähdevettä. :)

Jaakko oli kaiken päälle todella hyvä esiintyjä, häntä kuunteli erittäin mielellään. En siis voi muuta kuin suositella, kannattaa ihmeessä mennä kuuntelemaan jos vaan tulee mahdollisuus! Ja Woimatilassakin suosittelen poikkeamaan jos Poriin päin joskus eksyy. ;)

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Vinkki

Kunnon postauksia ei ole vielä tullut kuin yksi, mutta useampi on tekeillä luonnoksissa - niiden viimeistelyä odotellessa tähän väliin vaan pieni vinkki:

huomenna tiistaina 5.6. Jaakko Halmetoja pitää luennon luonnonmukaisesta ravitsemuksesta Porissa! :) Paikkana on ihana suosikkikahvilani Woimatila osoitteessa Antinkatu 14. Lisää tietoa tapahtumasta löytyy myös Halmetojan sivuilta, täältä. Vielä mahtuu mukaan!