Keraaminen ekopannu

Lueskeltuani paistinpannujen teflon -pinnoitteiden haitallisuudesta ensin Uudesta Mustasta ja sitten Kemikaalikimarasta olen jo jonkun aikaa haikaillut keraamisesta paistinpannusta. Tuntuu vaan, että kaikenlaiset teflonit ynnä muut tarttumattomat pinnoitteet ovat todella suosittuja paistinpannuissa tällä hetkellä ja keraamiset taas kiven alla.

Googlettelun ja kaupoissa pyörimisen jälkeen saalis ei tosiaan ollut kovin suuri. Green Pan -nimistä pannua löytyi nettikaupoista, mutta hintaa siltä löytyi yli budjettini. Ainoa keraaminen pannu, minkä lopulta paikallisesta Sokoksesta löysin, oli OBH Nordican Eco Kitchen -pannu. En ole mikään ko. merkin fani, joten hiukan kyllä epäilytti.. En muutenkaan välttämättä vakuutu kaikista eko- ja luonnollisuusväittämistä. Toisaalta muutakaan vaihtoehtoa ei löytynyt, joten päätin kokeilla tätä.

Pannuja oli eri värisiä riippuen niiden koosta, samoin hinnat vaihtelivat koon mukaan. Pirteät värit ei ainakaan minua haitannut, päinvastoin! Hintaa tällä halkaisijaltaan 24 cm pannulla oli päälle nelisen kymppiä, ja maksoin tämän yo-lahjaksi saamillani lahjakorteilla. :)

Nyt ollaan isän kanssa käytetty pannua pari viikkoa, ja ainakin itse olen todella tyytyväinen! Tämä ei ole kovin painava, mikä on plussaa. Parasta kuitenkin on, että pannuun ei jämähdä kiinni mikään, ei sitten yhtään mikään. Tai jos vähän jotain tarttuukin, sen saa puulastalla kevyesti raaputtamalla pois. Niin, käytän tosiaan vain ja ainoastaan puisia keittiövälineitä (lastat&kauhat) ruuanlaitossa. Ne ovat paitsi ekologisempia (puisen lastan/kauhan tultua käyttöikänsä päähän sen voi vaikka polttaa takassa), myös parempi vaihtoehto kun haluaa välttyä turhilta kemikaaleilta, joita muovisista vastaavista saattaisi liueta. Sitäpaitsi on mukava tukea paikallista puuseppää kun ostaa lastat ja kauhat kotikaupungin markkinoilta. :)

Mutta takaisin pannuun. Ainoa miinus on, että tuo kahva ei tunnu maailman kestävimmältä. Mutta eiköhän se ihan aja asiansa..?

Kovasti käärepaperissa puhuttiin että rasvan määrää voi tällä pannulla vähentää, mutta se ei taas minua liiemmin kiinnosta. Käytän saman verran kuin ennenkin, vaikka kyllä olen huomannut ettei paiston vuoksi välttämättä tarvitsisi. Kuitenkin sitä öljyä tulee lisättyä myös valmiin ruoan päälle. :)

Kröh, jos olisi tajunnut niin tämän kuvan olisi voinut ottaa ennen käyttöä.. :D

Ainakin siis minä tykkään kovasti ja suosittelen! Onko jollain muulla kokemusta keraamisista pannuista? Huomautan tähän loppuun, että toki valurautainenkin on varsin hyvä vaihtoehto tefloniselle pannulle, mutta minua kiinnosti nimenomaan keraaminen. :)

Edistystä pikkuhiljaa

Nyt tulee jälleen jatkoa mahani tarinaan, josta kirjoittelin aiemmin kun puhuin paleo -ruokavaliostani. Mahan kunto ja ruokavalio kun tuntuvat kulkevan käsi kädessä. :)

Eli tein MDD:n laajan ruuansulatusanalyysin (CDSA 2.0) alkukesällä. MDD lähetti analyysin eteenpäin jenkkiläiselle labralle Genova Diagnosticsille ja sain nyt noin 6 viikon odottelun jälkeen postissa ruuansulatusanalyysin tulokset itselleni. Ppaperinipun ahkerasta lukemisesta huolimatta en saanut siitä paljoa mitään selville. :D Tekstiä ja kuvaajia löytyi kolmisen sivua ja kaikki teksti oli englanniksi lääketieteellisine termeineen päivineen. Varailinkin soittoajan lääkärilleni joka osaisi selventää tuloksia ja päästäisiin asiassa eteenpäin.

Sain kuulla, että mahani entsyymituotantoni, mahan ph yms. olivat ok. Parasiitteja ei ollut, onneksi. Mutta eräs kohta nousi esiin. Eräs bakteeri (jonka nimeä en nyt muista) esiintyi runsaana. Vähäisenä määränä se ei ole patogeeni (ns. tautia aiheuttava), mutta suurina määrinä ja oireiden kanssa se on potentiaalinen patogeeni (ja niitä oireitahan yhä löytyy). Lisäksi tiettyä hyvää bakteeria ei ollut lainkaan! Candidaa (hiiva) löytyi hieman, mutta sillä ei kuulemma ole merkitystä.

Eli yleisesti kaikki oli ok näitä juttuja lukuunottamatta. Toisaalta se on hyvä, siis ettei ollut hirveästi mikään pielessä. Toisaalta taas olen helpottunut, että edes jotakin löytyi. Jos nämä vaikka antaisivat selityksen lopuille epämääräisille mahaoireilleni.

Näiden tietojen pohjalta saan tujun antibioottikuurin ja hurjasti probiootteja. Antibiootti on sellainen, että se vaikuttaa vain suolistossa eikä imeydy muualle kehoon. Kuuri kestää 9 päivää. Samaan aikaan syön tiettyä probioottivalmistetta, jota jatkan vielä pari kuukautta sen jälkeen. Viikon ajan kuurista syön lisäksi toista probioottivalmistetta. Tähän vielä lisätään päälle yksi valmiste, jonka käyttöä myös jatkan pidempään. Toivon todella, että tämä karistaa loputkin epämääräiset mahaoireeni!

Aloitan kuurin näillä näkymin tällä viikolla. Kirjoittelen ainakin kuurin jälkeen fiiliksiä, ehkä sen aikanakin. :)

Muuten oloni on ollut parempi kun tajusin jättää myös maissin pois, muutenhan olen ollut täysin paleolla ruokavaliolla. Kasvojeni iho on sen jälkeen parantunut huomattavasti, enää se ei ole "kukkinut" oikeastaan lainkaan. Pahan olon kohtauksiakaan ei ole enää ollut juurikaan, mikä on tosi hyvä juttu. :) Mutta silti mahani turpoilee järkyttäväksi palloksi yhä ilman näkyvää syytä miltei päivittäin, eikä olo ole muutenkaan aina se kaikista energisin. Mutta ainakin toivottavasti tässä ollaan pikkuhiljaa menossa kohti parempaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. :)

Lasten mekosta tunikaksi

En ole vielä tainnut kirjoitella pahemmin vaatteista..? Mutta lyhyesti: ostan kaikki vaatteeni kirppiksiltä/huutonetistä käytettynä, tai vaihtoehtoisesti uutena mutta ekologisesti&eettisesti tuotettuina. Tai teen itse.

Teen näin, koska koen että maailmassa on jo materiaa aivan liikaa. Siksi on mielestäni hitusen parempi ostaa vaatteet käytettyinä. Ei se silti estä uuden tuottamista, mutta ainakin itselleni tulee vähän parempi omatunto - säästänpä tässä myös rahaa. Sitäpaitsi perusvaateketjujen vaatteiden valmistuskustannukset tai ompelijoiden palkat eivät ole ikinä niin suuria mitä hintalapussa lukee. Tosin onhan garderoobin kokoaminen tällä tavalla vaivalloisempaa, mutta tykkään kierrellä kirppiksiä ja tehdä löytöjä. :)

Mutta sitten itse asiaan, joka näkyykin kuvissa. Bongasin lähikirppikseltä kauniin violetin, ihanasti drapeeratun mekon. Kurkkasin kokolappua - 152cm - ja tungin vaatteen takaisin rekkiin. Minä mitään lastenvaatteita osta. Selasin rekin muita vaatteita, mutta tartuinkin uudelleen tähän yksilöön. Mallailin sitä edessäni ja totesin, että mallin puolesta se varmaan mahtuisi minulle. Siispä mekko jäi käteeni ja matkasi kassalle. Hintaa siltä löytyi melko paljon kirppismekoksi, 5 euroa. Kunto oli kuitenkin kuin uusi, joten päätin mennä fiiliksen mukaan.


Kotona sovitin vaatetta ja tykästyin kovin! Tai oikeastaan minulle tämä menee tunikasta, sillä olen päälle 160 cm pitkä. Tunika oli passeli lukuunottamatta noita samettikukkasia. Onneksi ne oli helppo ratkoa pois ja nyt mekkoa voi asustaa miten haluaa. :) Vielä vain pitäisi höyryttää nuo kukkasien langoista jääneet jäljet pois..
Onneksi päätin olla välittämättä kokolapusta ja ei-niin-tyylikkäistä kukkasista. Niiden takan piili uusi suosikkivaate. :)

Mitä tuli tehtyä

Saatoin ostaa itselleni synttärilahjan hiukan etukäteen.. ;) Kuvista muuten kiitos veljelle (vaikka niissä onkin minun vesileimani). :)

Lisää juttua laatikon sisällöstä piakkoin!

Onnea on..

Nimipäivän (joka oli ja meni aikaa sitten :D) aamuna auringon säteiden leikki kasteen peittämässä luonnossa, vadelma-persikkasmoothie (silkkaa parhautta <3) sekä jumalaiselta tuoksuvat pionin kukat maljakossa.

Ahh. <3

Smoothiessa oleva epämääräisen näköinen vaalea neste on kookosöljyä. ;)

Vihreät helmet & Bloglovin

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/3869665/vihreat-helmet?claim=2mv7h4dzdhx">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Lisäsin blogin äskettäin Blogloviniin ja kirjoitteluani voi nyt seurata sitäkin kautta halutessaan. :) Kuvake löytyy myös tuosta sivupalkista.

Kuivurikokeiluja, osa 6

Jaa viimeinen postausta uunista kuivurista ulos! Ehehe, anteeksi huonot vitsit. :D

Mutta nyt siis viimeiset kokeiluni, jotka tein Orakas -lainakuivurin kanssa. Säästin sokeriksi pohjalle ultimate suosikkiherkkuni. :) Ohje löytyi Keittiökameleontin vanhasta blogista nimellä Viikunalakritsi. Olen lakritsin ja salmiakin suuri ystävä, mutta vielä en ole törmännyt viljattomaan (ja ilman valkoista sokeria olevaan) lakritsiin. Siksi ilahduin suuresti tämän ohjeen löytäessäni!

Koostumus jäi jokseenkin tahmeaksi, ilmeisesti kuivatin hitusen liian vähän. Mutta tämäkin oli aivan todella hyvää. <3 Lakritsin (ja tätä nykyä myös viikunan) ystävä suosittelee lämpimästi! ;)

Kuvia tuli taas miljoona ja vaikea valinta. Kuvissa rekvisiittana tähtianiksen siemeniä, jotka ovat kiehtovan näköisiä, sekä orvokkeja pihamaalta. :)

Ohje by Keittiökameleontti.

"Viikunalakritsi:

• 14 kuivattua viikunaa
• 1/3 lakritstinjuuritankoa + 2 rkl vettä
• TAI 1 rkl jauhettua kuivattua lakritsinjuurta
• 1 tl jauhettua tähtianista
• 2 mitallista steviaa tai 1 rkl luomuhunajaa
• 1 tl luonnonvaniljajauhetta
• 1/4 tl laadukasta suolaa
• (2 rkl mustia sesaminsiemeniä jauhettuna)
• 1 tl psyllium-siemenjauhetta

Paloittele lakritsinjuuritako ja liota vesitilkassa. (Tai rauha kuivattua juurta tehosekoittimessa tms. mahdollisimman hienoksi jauheeksi) Poista viikuinoista kova kanta. Laita monitoimikoneen kulhoon (s-terä). Jauha huipputeholla viikunat karkeaksi rouheeksi. Lisää veteen liotettu lakritsinjuuriuute tai 1 rkl jauhettua kuivattua lakristinjuurta sekä muuta ainekset.

Käytä konetta huipputeholla, kunnes saat mahdollisimman tasaisen massan.

Painele massa leivinpaperin päälle n. 1,5 cm paksuiseksi kakuksi. Laita 1/2 pakastimeen, kunnes massa kovettuu. Leikkele sopiviksi paloiksi. Koska halusin lakuistani kovempia, kuivatin paloja kuivurissa n. 6 t. Säilytä kannellisessa rasiassa."

Kuivurikokeiluja, osa 5

Ja taas näitä kuivatuskokeilujani, tämän postauksen jälkeen on enää yksi! :)

Vuorossa siis raw-jaffakeksit, joiden ohje löytyi CocoVin esitteestä.

En nyt viitsi ohjetta julkaista, kun en sitä äkkiseltään suoraan löytänyt netistäkään. Muistaakseni sen ainakin jossain vaiheessa sai kuitenkin Cocovin Facebook -sivulta ladattua...? Kuitenkin, pohjaan kuului mm. manteleita ja kookosjauhoa (maistui ihan oikeiden jaffakeksien pohjilta), täytteeseen tuli mm. kuivattua aprikoosia ja päällyste oli mitäpä muutakaan kuin raakasuklaata. :)

Hiukan piti ohjetta taas soveltaa kaapeista löytyvien ainesten mukaan, mutta nämä olivat ihan taivaallisen hyviä! Veti kyllä hyvin vertoja alkuperäisille kekseille. Ainoa vaan, että melkoinen homma näiden värkkäämisessä oli.. Mutta jep, oli sen arvoista. ;)

Keksi halkaistuna. Ja juu, raakasuklaapäällyste hieman valui ohi.. Mutta ei se tietenkään makua haitannut. :)

Kuivurikokeiluja, osa 4

Ja nyt vuorossa pizzakräkkereitä, pizzan ystävä kun olen. ;)

Ohjeen löysin jälleen Momentsin vanhasta blogista. Alkuperäisenä innoittajana näille on kuulemma ollut The Raw Chef Russel Jamesin ohje Mini flax pizza bites. Herralla on muuten muitakin todella hyvältä vaikuttavia raakaruokaohjeita ja varsinkin jälkiruuat tuovat ihan veden kielelle! Itseasiassa tilaan ko. hepun uutiskirjettäkin. :)

Kuitenkin, tein ohjeen puolikkaalla annoksella ja hieman modattuna saatavilla olleiden aineksien mukaan. Mutta näistä tuli kyllä ihan suosikkejani! Maistuivat aivan pizzalta, todella, todella hyviä.  En jaksanut alkaa mitään erityisiä täytteitä tekemään, mutta kokeilin päälle mm. avokadoa ja tomaattia. Ja ihan sellaisenaankin olivat mukavia mussuttaa. Suosittelen! :)

Minipizzabiitit; Kräkkeripohjat (Ohje: Moments)


2,5 dl kultaisia pellavansiemeniä liotettuna yön yli 
10 tomaattia
2,5 dl aurinkokuivattua tomaattia liotettuna muutama tunti (ei öljyyn säilöttyä)
1/2 sitruunan mehu
1 ruukku basilikaa
3 sipulia kuutioituna
1 valkosipulinkynsi
ripaus kalaharin suolaa
mustapippuria
oreganoa
timjamia


Hienonna kaikki ainekset tehosekoittimessa. Massaan saa jäädä sattumia reilustikin. Levitä taikina ohuesti kuivurin teflex-alustoille (Excaliburissa taikinaa riittää kuudelle alustalle) ja kuivata 42 asteessa ensin noin 6 tuntia. Käännä levyt ympäri, irrota teflex-alusta ja jatka kuivattamasti noin 10 tuntia, kunnes levyt ovat täysin kuivia ja rapeita. Voit tehdä kuivattamisen myös kiertoilmauunissa luukku raollaan. Leikkaa valmiit kräkkerit pieniksi suupalan kokoisiksi paloiksi.

Kuivurikokeiluja, osa 3

Lisää kuivurikokeiluja pukkaa. :)

Olen tosi kauan tykännyt välipalapatukoista. Ennen paleoherännäisyyttäni usein tuli pupellettua helppoina välipaloina Alpeneita, Elovenoja ym. peruskauraa. Sittemmin olen toki löytänyt paleommat vaihtoehdot esim. reissuille mukaan (kuten ihanat raw-patukat), mutta vähän hintaviahan ne ovat johtuen laadukkaamista aineksista. Mutta sitten löysin Momentsin vanhasta blogista ohjeen diy-välipalapatukoille. Tuolloin jo teki mieli kokeilla, mutta ilman kuivuria en kuitenkaan viitsinyt. Mutta saatuani kuivurin lainaan nämä menivät heti työn alle! Hiukan taas piti tehdä muutoksia ainesosiin, cashewit korvasin manteleilla ja carobia kun en vielä omista, niin sitäkään en laittanut.

Mutta kyllä tuli hyviä! Tosin en alkuperäisen ohjeen mukaan malttanut kuorruttaa näitä raakasuklaalla vaan osa patukosita piti heti pistää parempiin suihin. :D Mutta kuinka kätevää olisikaan tehdä itse omat välipalat mukaan töihin, reissuun, yleisesti laukunpohjalle.. *haaveilee jälleen omasta kuivurista*

Kahdessa ekassa kuvassa on patukat, ja lopuissa viimeisissä kuvissa lopusta massasta tekemiäni pyörylöitä. :) Kuvista tuli jotenkin sekavan näköisiä kun iskin rekvisiitaksi syreenin kukkia ja manteleita, mutta toivottavasti niistä nyt jotain selkoa saa..

"Särmät patukat (Ohje: Moments)

2 dl kuivattuja taateleita

2 dl kuivattuja viikunoita

2 dl cashewpähkinöitä

1 dl kookoslastuja

1-2 rkl carobjauhetta

1 tl luonnonvaniljaa

ripaus ruususuolaa

Patukkakuorrutus

2 dl raakakaaomassaa

1 ruiskaus steviaa

10 tippaa appelsiiniöljyä tai raastettua appelsiininkuorta

Liota taateleita, viikunoita ja pähkinöitä yön yli. Kaada liotusvesi pois ja hienonna kuivahedelmät monitoimikoneessa sileäksi. Lisää pähkinät ja surauta muutama kierros. Lisää vielä kooskoslastut ja carob sekä mausteet ja aja pari kierrosta. Massaan saa jäädä sattumia. Halutessaan pähkinät voi jättää isommiksikin sattumiksi ja pilkkoa vain veitsellä. Muotoile massasta patukoita ja kuivata kuivurissa yön yli tai noin 10 tuntia.

Raasta raakakaakaomassa hienoksi ja sulata täysin nestemäiseksi vesihauteessa. Mausta stevialla ja appelsiiniöljyllä. Täytyy muuten sanoa, että tässä stevia toimi ihan mielettömän hyvin eikä äitelä maku puskenut ollenkaan läpi! Uita patukat kuorrutuksessa ja aseta lautaselle. Laita jääkaappiin, kunnes kuorrutus on jähmettynyt. Raakakaakaomassa on kuorrutuksen avain aines, ei nimittäin sula sormiin!"

Kuivurikokeiluja, osa 2

Ja nyt vihdoin juttua kuvurikokeiluistani. :) Ekana vuorossa chiakräkkerit!

Ohjeen löysin Keittiökameleontin vanhasta blogista (lisään reseptin myös loppuun), mutta muuntelin sitä hiukan. Näistä tuli hyviä, vähän.. erilaisen makuisia. Hyvällä tavalla siis. Enkä tiedä miksi, mutta näiden tuoksusta tuli ihan mieleen Runsaudensarven liike. :D Ehkä syynä esimerkiksi korianteri...? Mutta itse tosiaan tykkäsin maustakin.

Hiukan nämä vaan jäivät turhan nahkeiksi, kun laina-aika ei riittänyt kuivattelemaan pidempään. Parempiin suihin silti hävisivät ennenkuin ehtivät pilaantua. Lisäksi nämä käpristyivät kuivuessaan, syyksi epäilen leivinpaperia.. Erityisellä kuivatusalustalla tulisi varmaan tasaisempia. Mutta pienet kauneusvirheet ei toki haittaa, päinvastoin, onpahan itse tehdyn näköisiä. ;)

Kuvia tuli räpsittyä liikaa, ja valinnanvaikeuskin iski. Siispä aika monta kuvaa yksistä kräkkereistä. :D Rekvisiittana maahumalan, tuon mahdottoman hävitettävän rikkaruohon kukkia.

Resepti: Keittiökameleontti. Itse jätin tästä pois kesäkurpitsan, tattarinidut sekä carobin - ja ihan hyviä tuli silti. :) Tässä siis alkuperäinen ohje:

Chia-kräkkerit

• 1 dl chia-siemeniä
• 11/2 dl vettä

- Sekoita keskenään ja anna turvota 1/2 tuntia. Sekoittele, ettei geeliin muodostu ylimääräisiä kokkareita.

• 1 keskikokoinen luomuomena
• 150 g kesäkurpitsaa (kuorittuna)
• 1 1/2 dl tattarinituja jauhettuna
• n. 75 g parapähkinöitä - jauha jauheeksi niin hyvin, kuin pystyt
• 1 dl kurpitsansiemeniä - jauha jauheeksi
• 4 kuivattua taatelia
• 1 tl jauhettua inkivääriä
• 1/2 tl jeeraa
• 1/2 tl jauhettua korianteria
• 1 tl carob-jauhetta (lisää täyteläisyyttä makuun)
• 1/2 tl himalaja-suolaa

Jauha erikseen päkinät ja siemenet sekä tattarinidut jauheeksi. Paloittele omena ja kesäkurpitsa monitoimikoneen kulhoon (s-terä). Lisää pähkinä/siemen-jauheet ja loput ainekset ja sekoita täydellä teholla. Lisää lopuksi chia-siemenmassa ja käytä konetta vain sen verran, että saat tasaisen taikinan. 

Levitä lastalla ohueksi levyksi kuivurin tasolle tai uunipellille (40 astetta, uuniluukku raollaan) ja leikkele jo tässä vaiheessa annospaloiksi. Kuivata n. 10 t tai kunnes leipästen koostumus on sopiva. Käännä kuivattamisen loppuvaiheessa ympäri niin, että leipäset kuivuvat myös toiselta puolelta. 

Lähteellä

Niinkuin taisinkin kirjoitella heti Halmetojan luennon jälkeen, suunnittelin käymistä lähiseudulla olevalla lähteellä. Halmetoja listasi niin paljon lähdeveden hyötyjä, että halusin maistaa ja kokeilla itse haettua vettä. Suuntasimmekin heti seuraavana viikonloppuna isäni kanssa lähimmälle lähteelle, jonka löysin siis Löydä Lähde -sivustolta. :) Tämä lähde sijaitsi ihan Tenhon luomutilan vieressä, joten lätkäisimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla käymällä molemmissa paikoissa.

Tilan myymälä.

Tenhon tila siis myy luomulihaa suoraan tilalta, nettisivuilta löytyy lisää infoa. :) Meille tarttui mukaan pari kiloa edullista lemmikin jauhelihaa (kissat tykkäävät kovasti), jauhelihaa meille ja pari pihviä. :) Tuli hyvää (paleo)ruokaa näistä!

Lihan ostamisen ja niiden kylmälaukkuun pakkaamisen jälkeen suuntasimme tietä jonkin matkaa eteenpäin. Parkkeerasimme auton tiensivuun ja aloimme etsiä jalan. Emme millään meinanneet löytää lähdettä, Google maps kun antaa aika suurpiirteisiä paikannuksia välillä.. Mutta kun lopulta näin hieman edempänä leikkipuiston, muistin, että sellaisesta oli maininta lähteen yhteydessä. Ja siellä se oli - pumpulla varustettu lähde!

Otimme 10 litran muovisäiliön täyteen ja lisäksi pienempiin vesipulloihin vettä jotta voisin juoda sitä heti. Ja voi jumpe että oli hyvää! Minulla oli hiukan huonovointisuutta johtuen kapeasta mutkaisesta tiestä, jollaisista joskus saan pientä matkapahoinvointia. Hörpittyäni vettä olo parani ja muuttui jopa energiseksi. No joo, voi olla placebokin, mutta vesi oli ah niin virkistävää silti! Ja todella kylmääkin, mahtavaa kesäjuomaa. :)

Muovinen säiliö ei tietenkään ollut se paras astia veden säilyttämiseen - en nimittäin halua muovista liukenevia aineita juomaani. Onneksi vesi tuli aika nopealla tahdilla juotua eikä tämä niin haitannut, mutta haaveilen silti suuresta lasisesta astiasta, josta voisi valuttaa vettä lasiin.. Niin ei tarvitisi myöskään käydä kovin usein täydentämässä vesi"varastoja".

Mutta allekirjoittanut siis tykkää ja suosittelee muitakin tsekkaamaan lähimmän lähteen Löydä Lähde -sivustolta. :)

Lähteen vesipunppu - sai samalla hiukan hyötyliikuntaa pumpatessa. :D